Joulukranssi

Vuosikausia näitä pullonkorkkeja säilyttelin kaapin perällä kunnes vihdoin sain aikaiseksi askarrella niistä jotain.
Pinterestin kautta osuin ihanaan ohjeeseen ja sen mukaan lähdin askartelemaan.

Tässä on pohjana pajukranssi, johon koristeet on kiinnitetty hammas- ja grillitikuilla, jotka on kuumaliimattu kiinni.

Appelsiinit kuivasin hedelmäkuivurissa, niistä ja kanelitangoista lähtee ihana tuoksu!

Sillon, kun kaikki korkit oli vielä pusseissa, tuntui että niitä on ihan valtavasti. Lopulta niitä olisi tähän koristeeseen saanut olla enemmänkin. Ehkäpä ensi jouluun mennessä tämä koriste on täyteläisempi 😉

Nyt pitää vielä mallata sopivaan korkeuteen. Kranssissa on sen verran paljon herkästi rikkoutuvia koristeita, että oveen sitä ei voi laittaa. Ikkunassa tai kaapin (jota ei jatkuvasti auota) ovessa se toimii hyvin.

Maasälpä-huivi

Malli: Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta malli Maasälpä
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen (materiaali 75% konepestävää villaa, 25% nylonia), värit valkoinen ja havu. Menekki valkoisesta 80 g ja vihreästä 90 g.
Puikot: 4mm pyöröpuikot

Ihanan helppo ja rentouttava neule. Pelkkää ainaoikeaa ja lisäyksiä ja kavennuksia. Valmistui nopsasti tällaiselta hitaammaltakin neulojalta.

Ohjeen mukaan lankoja menisi suunnilleen saman verran. Itse sain kulutettua vihreää enemmän, mahtoikohan kavennuksia tulla harvemmin kun ohjeessa neuvottiin…? Noh, ainakin suunnilleen ohjeen mukainen ja erittäin kaunis huivi tästä tuli joka tapauksessa.

Pikkupöllöt

Nämä pienet pöllötumput syntyivät jämälankaprojektina.
Lankana Novitan Wool vaalea sininen ja luonnonvalkoinen. Yhteensä menekki 40g.
Puikot 3,5

Ohje löytyy Ravelrysta, Horatio ja Oren

Tein samassa ohjeessa olevan toisen mallin viime syksynä.

Näistä tuli isommat kun olin ajatellut. Koko oli ohjeen lapsen koko. Kämmenen leveys on 8cm ja koko lapasen pituus 19,5cm. Olin ajatellut näistä noin 4-vuotiaan käteen, mutta tuli kyllä isommat.

Ihana malli tämä kyllä on, ei mikään ihme, että jotkut tehtailee näitä monissa eri väreissä!

Syystakki

Kankaat: Kankaita.com ja Eurokangas

Tämän ihanan villakankaan olin ostanut jo joskus vuosia sitten. Jostain syystä en vain saanut aikaiseksi tehdä siitä mitään, ennen kun muutama viikko sitten totesin, että on akuutti syystakin tarve.

Malliksi valikoitui niinikään vuosia sitten hankittu Voguen kaava, jota muokkasin jonkin verran. Leikkuuvaiheessa huomasin, että ison kauluksen takia hihoihin ei jää tarpeeksi kangasta, joten piti keksiä niihin jotain muuta. Eurokankaasta sitten löysin suurinpiirtein haluamani, Napa-keinonahkaa. Se on melko tukevaa, olisin vähän ohuempaa etsinyt, mutta ihan hyvä tälläkin tuli. EK:n valikoimista löysin myös ihanat, isot napit. Ne ovat tosin vain koristeena, takki kiinnitetään isoilla neppareilla.

Keinonahan ompelu on aika kurjaa puuhaa, joten tässä vinkiksi oma tapani saada ompeleet onnistumaan (edes jotenkuten) suoraan.

Koska näin paksuun materiaaliin ei voinut kuvitellakaan tekevänsä muotolaskoksia, leikkasin hihat muotolaskoksen kohdalta poikki ja tein siihen sauman. Kappaleiden yhteen liittämisen jälkeen painoin sauman auki ja laitoin kaavapaperia paininjalan alle.

Näin saa paininjalan luistamaan nihkeälläkin materiaalilla. Ompelun jälkeen irrotellaan sitten paperi varovasti, ettei löystytä tikkejä.

Tässä vielä syyskuva lauantailta. Oli melkoinen myrsky, kun käytiin puistossa ottamassa kuvia. Kovan tuulen takia kuvailut jäi pariin räpsäykseen ja loput takkikuvat otinkin sitten sisällä.

 

XL-kokoinen myboshi-pipo

Malli: Novitan Gifu-pipo, vähän silmukkamäärää kasvattaen
Lanka: Myboshi, menekki 150g
Koukku: nro 6

Lisäsin ohjeessa olevien lisäyskerrosten jälkeen vielä kahdella kerroksella 4 silmukkaa tasaisin välein. Ensimmäisen version tein ohjeen mukaan ja  toiseen lisäsin neljä, mutta aina vaan kiristi. Lopulta kahdeksan silmukkaa ohjetta isompi pipo sopii päähän ja näyttää oikein mainiolta.

Nämä langat ehtivät hilloutua kaapissa pari vuotta, ennen kuin pääsin asiaan ja sain pipon valmiiksi. Malli osottautuikin lopulta niin kivaksi, että taidan tehdä itsellenikin. Myboshin lankaa ei vaan ainakaan Novitalta enää saa tilattua, joten pitää etsiä joku vastaava.

Lisää mosaiikkikehyksiä

Taas muutama uusi kehys saatu saumattua ja putsattua. Nyt alkaa vaan käsi kipeytymään mosaiikin leikkuusta, joten pitää välillä pitää taukoa.

Tässä lilansävyisessä kehyksessä on saumalaastina käytetty Mosaiikkimyymälän mustaa laastia, se kuivuu harmaansävyiseksi. Kahdessa pienemmässä “jatkoin” mustaa laasti vähän harmaalla, muuten olisi loppunut kesken.

Leveä kehys on oma, vanha kehys. Kapeat on Ikean Fiskbo-kehyksiä.

Kapeassa kehysreunassa on tietenkin se etu, että saa nopeasti valmista, eikä kehys paina paljoa, mutta leveämpään on huomattavasti hauskempaa suunnitella kuvioita. Ehkä seuraavassa setissä on mukana jo kolmiulotteisia kehyksiäkin, ainakin tarvikkeet on jo niihin hankittu!

 

 

Muskottimyssy alpakkalangasta

Malli: Muskottimyssy, ohje täällä
Lanka: Hjertegarnin Machu (100% alpakka), väri 1850, menekki 70g eli hieman yli kerä
Puikot: 3 ja 4,5

Tämän ihanan ohjeen löysin Lankamaailman hyllystä Machu-lankojen vierestä alkukesästä. Pakkohan sitä lankaa oli ostaa pari kerää, värivalikoima oli niin kaunis.

Pipo on ihanan lämmin (ainakin näin kuvauspäivän kahdeksassatoista asteessa 😉 ) ja malli mukavan löysä, jotta pitkät hiukset mahtuu alle. Omaan päähäni pipo ei sovi resori käännettynä, kuten ohjesivustolla on, vaan parhaiten nimenomaan näin, reuna suorana ja korvat peittäen.

Tätä samaa “valepalmikkoa” olen käyttänyt jo yksissä sukissa aiemmin, niistä juttu täällä.

Tosi helppo kuviomalli, sopii mainiosti telkkarin edessä neulottavaan työhön.

Ihan vielä en tokikaan toivo näin lämpimälle päähineelle käyttöä, syksy alkaa vasta olla parhaimmillaan. Tänä viikonloppuna olen (taas) sienestänyt hienon saaliin ja eilisen päivän vietin lapsuudenkodissani mm. tyrnimarjoja keräten. Ihanan satoisa syksy ollut ainakin tähän saakka! 🙂

 

Mosaiikilla päällystettyjä kehyksiä

Olen jo pitkään pyöritellyt muutamia valokuvakehyksiä laatikoissa ajatellen tekeväni niihin mosaiikkipäällykset jonain päivänä. Nyt kesäloman alkaessa pääsin vihdoin asiaan. Tavoitteena on tehdä useamman kehyksen kollaasi seinälle.

Tässä ensimmäiset kehykset ennen päällystystä:

Näitä molempia kehyksiä on kaksi. Eilen sain ensimmäiset siivottua saumausten jäljiltä, tässä lopputulos:

Isommassa kehyksessä on käytetty neljää eriväristä mosaiikkia Mosaiikkimyymälän “yksiväriset lasimosaiikit“-ryhmästä.

Koska laitoin mosaiikkeja vain yhdelle sivulle, maalasin kehyksen sivut mustiksi:

Pienempään kehykseen käytin kolmea erilaista mosaiikkia. Siinä yritin tehdä jotain (hyvin epämääräistä) muotoakin kuvioon, mutta en osaa kyllä yhtään sanoa, mitä nuo muodot (etenkään kulmassa oleva) mahtaa esittää… Mutta tulipa harjoiteltua mosaiikin leikkaamista tiettyyn malliin!

Molemmat kehykset on saumattu käyttäen mustaa saumalaastia. Pienemmässä kehyksessä liimana on silikoniliima, koska pinnat ovat kaltevat. Isompi on liimattu erikeeperillä.

Olen näitten jälkeen tehnyt jo neljä muutakin, mutta niitä ei vielä ole saumattu. Pitää vähän vielä fiilistellä, minkä värinen sauma sopisi parhaiten. Tässä on se, mikä on mietityttänyt kaikkein pisimpään, saumaanko tämänkin mustalla vai harmaalla vai koitanko saada loihdittua jotain lilan sävyä…?

Antaa asian hautua vielä jonkin aikaa, olen niin tyytyväinen työhön tähän saakka, etten halua pilata sitä hätiköidyllä saumavalinnalla.

Tilasin kaikki näiden töiden tarvikkeet Mosaiikkimyymälästä.

 

 

 

Kellohelman leikkuu

Tein itselleni kesäloman alkuun pellavamekon ja tällä kertaa muistin myös kuvata työvaiheita. Kellohelman leikkuussa on muutama juttu, jotka on hyvä muistaa:

Taittele kangas nelinkerroin; sekä pitkittäissuunnassa että poikittaissuunnassa niin, että reunat menevät tasan.

Helman pituuden laskeminen:

1. Mittaa ensin vyötärönympärys.
2. Mittaa haluttu helman pituus; esim. vyötäröltä alaspäin 50 cm.
3. Kaiva esiin ympyrän säteen ja kaaren laskeminen, jos ei muistu ulkoa mieleen. Ainakin Wikipediasta löytyy hyvät ohjeet.
4. Ensimmäinen laskettava on keskeltä leikattava vyötärön pituus. Tämä saadaan ympyrän kehän pituuden kaavasta siten, että asetetaan vyötärön ympärys kehän pituudeksi: (tässä esimerkissä vyötärön ympärys 70 cm)
   2πr=70 –> tästä normaalilla yhtälön ratkaisulla jaetaan 70  2π:llä, jolloin säteeksi (r) saadaan 11,14cm.
5. Muista lisätä saumanvara ennen leikkuuta. Saumanvara lisätään helmaosan vyötärölle niin, että lyhennetään keskiympyrän sädettä saumanvaran verran. Eli sentin saumanvaralla esimerkkiä jatkaen säteen pituudeksi tulee 10,14 cm.
6. Mittaa taitoksen “keskimmäisestä kulmasta” helman pituus:

7. Ensin vyötäröympyrän säde lyhennettynä saumanvaralla, sen jälkeen haluttu helman pituus vyötäröltä alas. Ja jälleen saumanvara (itse jätän kellohelmaan aina korkeintaan sentin saumanvaraa) myös helmaan. (Eli esimerkin mukaan: 10,14 cm sekä 50 cm helmaa, johon lisätään sentin sv helmaan eli 61,14 cm kulmasta eteenpäin.)

8. Piirrä kangasliidulla tai merkitse neuloilla mittaa apuna käyttäen molempien ympyröiden kaaret kangastaitokselle. Merkitse ennen leikkuuta kankaan lankasuunta esim. neuloilla tai harsi langanpätkä näyttämään suoraa lankasuuntaa. Tarvitset tätä, kun leikkaat halkion vetoketjulle.
9. Leikkaa merkitsemistäsi kohdista, saat tasaisen ympyrän, jonka keskeltä on poistettu pieni vyötäröympyrä.
10. Leikkaa suoraan lankasuuntaan merkitsemääsi kohtaan haluamasi pituinen halkio vetoketjua varten.

 

Sitten ehkä kaikkein tärkein juttu kellohelman valmistuksessa, etenkin jos teet sen hyvin ohuesta materiaalista;

Ripusta kangas vyötäröltä nipsuilla kiinnittäen roikkumaan vähintään yön yli. Tämä siksi, että helmakappale yleensä venyy langansuunnan vaihdellessa hieman eri tavalla eri kohdissa helmaa. Siksi kannattaa helma “venyttää” jo ennen ompelua, ettei joudu heti ensimmäisen käytön jälkeen tasailemaan.

Omaan mekkooni tein itse kaavoittaen yläosan venepääntiellä ja vyötärölle leveän, mustan satiininauhan.

Kuvan muistin ottaa vasta, kun olin mekko päällä istunut (ja tanssinut) useita tunteja, joten se ei ole ihan siisteimmillään tässä. Mutta mukavan viileä, kun käänsin yläosan kaitaleilla, enkä laittanut vuoria.

Kankaan tilasin kankaita.com:ista.

Kankaan menekki 2,1m, mekon tarvikkeiden hinta kokonaisuudessaan 27€.

Siipeilyä

Lanka Novitan Huurre, väri 836. Menekki 200 g (2 kerää).
Puikot nro 4.

Ihastuin tähän lankaan sen ihanan värin perusteella niin silmittömästi, etten ostaessani edes miettinyt, millaisen huivin siitä tekisin. Enkä kyllä tullut ottaneeksi selvää, miten tiheässä langassa oleva raitakuvio on. Aloitusinnossani valitsin huivimallin, johon oli tarkoitus yhdistää yksiväristä lankaa puolikkailla (kesken kerrosta neulottaessa käännettävillä) riveillä, mutta hölmön näköinenhän siitä tuli, kun “pääväri” oli raidallinen.

Joten siis työn ollessa jo pitkällä piti keksiä joku toinen malli.Päätin sitten tehdä ensimmäisen kerän loppuun aloittamallani tavalla; ainaoikeaa, toisessa reunassa toinen/toiseksi viimeinen silmukka neulotaan kahteen kertaan joka kerroksella ja toisessa reunassa kavennetaan joka neljännellä kerroksella neulomalla toinen ja kolmas silmukka oikein yhteen.

Kun pääsin ensimmäisen kerän loppuun, tein sileää (toisella puolella oikeaa ja toisella nurjaa) peilikuvana huivin alkuosalle.

Huivista tuli tällä tavoin vähän linnunsiipimäinen.

Mukavan iso ja lämmin tästä ainakin tuli, iltaisin lämmittää hartioilla jo näin kesällä.

Rusettimekko

Malli: Suuri Käsityö 3/2014, mekko 1
Kangas: Kankaita.comista Classic Dots (100% puuvilla), menekki 2m

Mekossa on vuoritus vyötärölle saakka ja piilovetoketju sivusaumassa. Helma on edestä ja takaa samanlainen, kolme vastalaskosta kummallakin puolella. Vyötäröllä kahdesta palasta koottu rusetti.

Ihan mukava ja helppo malli. Tässä kevään aikana olen pari mallia tehnyt myös Burdan kaavoilla, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu tuttu ja turvallinen SK paremmalta. Burdan kaavat on vähän pitemmille ihmisille tehty, tällainen muumijalkainen suomalainen ei oikein niihin itseään mahduta. Tai sitten pitäisi vaan tehdä se sovitusvaate ensin, kai niihinkin kaavoihin pääsisi tekemällä tutuksi.

Tämä mekko on tehty yksiin vähemmän virallisiin kesäjuhliin. Ne pidetään reilun viikon kuluttua ja tässä vähän ihmettelenkin, että kuinkas se mekko kerrankin on valmis ajoissa?! Yleensä ompelen kiukulla juhlia edeltävänä iltana/yöllä… Tää tarkoittanee sitä, että vaihdan vielä suunnitelmaa ja teen toisen mekon niihin juhliin…? 🙂

Materiaalit tähän mekkoon maksoivat kaikkiaan 15,90€.

Nokkossukat

Malli: Lyyra
Lanka: Onionin Nettle Sock Yarn (70% villaa, 30% nokkosta), väri 1024, menekki 60g
Puikot: 2,5

Tämäkin lanka oli viime syksynä Lankamaailmasta saamiani näytelankoja. Halusin ottaa kärjestä aloitettavan mallin, että käyttäisin kaiken minulla olevan 100g lankaa loppuun. Olikin vaan yllättävän riittoisaa lankaa, tähän pariin meni ainoastaan 60 grammaa, kun pitempiä varsia en halunnut tehdä.

Lanka oli tosi mukavaa neuloa. Ehkä vähän puuvillaisen tuntuinen. Mukavat kesäsukathan näistä tuli. Ei tosin itselle, koska edelleen olen tosi huono arvioimaan oikeaa kokoa, kun tekee kärjestä aloitettavaa sukkaa. Näistä tuli pari numeroa liian isot omaan jalkaan.

Muutin mallia sen verran, että en tehnyt varteen taakse palmikkoa, vaan ihan perinteistä resoria. Jotenkin ajattelin, että tulee liikaa kuviota, jos tekee vielä palmikkoakin.

Tämä kantapää oli paljon helpompi tehdä, kuin ensimmäisissä kärjestä aloittamissani sukissa. Jostain syystä tuo helppo pitsikuvio aiheutti ongelmia. Millään en meinannut telkkaria katsellessa muistaa tehdä kuviokerroksia oikeisiin kohtiin ja niin jouduin useampaan kertaan purkamaan. Mutta valmista tuli lopulta! 🙂

Nyt on ensimmäinen kevät uudessa kodissa. Syksyllä muutettiin juuri ennen upean ruskan alkua. Silloin kuljin ympäri uutta kotikaupunginosaani huokaillen ja nyt saa taas ihailla. Joka paikka kukkii, vaikka on vasta toukokuun puoliväli!

Tässä lenkkipolun varrelta napattu kuva valkovuokkomerestä. Ihana kevät ❤

Kirjoitettu tähtiin

Vihdoinkin sain aikaiseksi kiillotella ja koota koruiksi jo viime syksynä tekemäni tähtikorut. Ne on tehty taas vanhoista töistä yli jääneistä ja kuivahtaneista savista, jotka olin vähitellen muovin sisällä saanut lioteltua uudelleen käyttökelpoisiksi.

Kaikki pienetkin hopeasaven palaset kannattaa siis säästää ja laittaa talteen muovien sisään, ne saa kyllä käytettyä kun vähän kasvattaa ylijäämiä isommaksi kasaksi.

Tässä työssä on siis ensin tehty riipuksen iso tähti, jonka keskeltä on leikattu pienempi tähti muotilla. Isoon tähteen upotin kirkkaan kiven halkaisijaltaan 0,8mm.

Tämän jälkeen kaulitsin savesta vielä pari pientä “lättyä”, jotta sain yhä hupenevasta määrästä korvakoruihin tähdet. Pikkutähtiin tein vielä kirjaintekstuurin valmiilla kuviolaatalla.

Riipuksessa on nahkanauhaa, jonka halkaisija on 2mm. Kaikki koruihin käytetyt osat on Hopeasavi.fi -sivuilta.

 

 

Poncho

Langat: Novitan Nalle ja Säde, molemmista musta väri
Menekki: Nalle 170 g, Säde 125 gPuikot: 7
Malli: Novitan sivuilta, tämä

En tiedä, onnistuinko tekemään jotain väärin, mutta ihan symmetristä ei tästä ponchosta kyllä tullut. Mutta vähät siitä, ainakin se on lämmin! Mallissahan oli käytetty ihania vaaleita pastellivärejä, jolloin nuo paljetit eivät tulleet ihan niin paljon näkyviin. Mustasta ne tosiaan näkyy, vähän on discopallo-olo tämä päällä. 🙂

Ohjeesta poikkesin parissa kohtaa: ohje on tehty aina oikein, itse tein oikean ja nurjan puolen. Tykkään sileästä neuleesta enemmän kuin ainaoikeasta. Myöskään sauman ompeluun en käyttänyt ohjeessa käytettyä lankaa, vaan ompelin sen kaksinkertaisella Nallella.

Olipas muuten taas ihanan kaunis auringonlasku. Paineltiin rantaan kuvaamaan siinä vaiheessa, kun aurinko muuttaa kaikki värit punertavaksi. Ajattelin, että mustassa sillä ei niin ole väliä, mutta niin se vaan mustakin taipuu kuparinruskeaan.

Tässä vielä auringonlaskufiiliksiä rannalta. On se vaan ihanaa kun kevät tulee! Eilen löysin ensimmäisen leskenlehden ja uusia muuttolintuja tuntuu tulevan joka päivä lisää.

 

 

 

True hearts -mekko

Kangas: Cotton true hearts, Kankaita.comista, menekki 1,4m
Malli: SK1/2016

Tilasin alunperin tämän kankaan paitapuseroa varten, mutta koska printtikuvat olivatkin isompia kuin odotin, siitä tulikin sitten mekko. Taas kerran kangasta oli niukemmin kun ohjeessa mainittiin, mutta pienellä sommittelulla sen sai riittämään…

Mekossa ei ole sivusaumaa lainkaan, vaan etusivusauma jatkuu vinosti takakappaleelle. Itse jätin taskut pois, koska kokemuksesta tiedän, ettei ne oikein pue itseäni tuohon lantiolle laitettuna.

Kerrankin muistin ottaa myös kuvia työvaiheista, joten muutama sana myös sovituksesta…

Kuten tästä suttuisesta selfiestä ehkä saa selvää, mekko oli ensimmäisessä sovituksessa ihan liian iso rintojen kohdalta. Olen harteikas, mutta pienirintainen, joten tämä on minulle melkoisen tuttu ongelma… Koska mekko on melko väljä, pystyin tekemään sovitusmuutokset päälläni, enkä käyttänyt nukkea apuna.

Tein mekkoon päälläni toiseen saumaan sisäänotot ja siirsin ne sitten pöydällä myös toiseen etusivusaumaan.

Kavensin tässä pelkästään etukappaletta, koska kokeilin erilaisia kavennuksia nuppineulojen avulla ja tuntui, että pelkästään etukappaletta kaventamalla mekko säilyttää mallinsa parhaiten.

Laitoin taakse rouhean metalliketjun, koska se mielestäni sopii tämän mekon tyyliin.

Mekon materiaalien yhteishinta oli 30,73€.

Huopatossut

Lanka: Novita Joki, väri 871
Puikot: 7

Tätä lankaa ei vaan voinut jättää hyllyyn, kun se kaupassa käteen sattui! Ihana, ruskan sävyissä liukuvärjätty Novitan Joki on tässä kyllä ehkä parhaimmillaan. Mallia katsoin Maijalinnean blogista, ohjetta omaan jalkaan muokaten.

Muuten tein ohjeen mukaan, mutta koska oma jalkapöytäni on melkoisen korkea ja jalan koko noin 36, tein seuraavat muutokset: neuloin ensin 45 kerrosta sileää, kunnes jaoin silmukat puikoille ja aloin neuloa “pyöreänä” neuleena. Tämän jälkeen neuloin ainoastaan 10 kerrosta, jonka jälkeen aloitin kärkikavennukset. En myöskään tehnyt virkkaamalla reunusta.

Tässä vielä siis tuo minun versioni ohjeesta:

• Luo puikoille 60 silmukkaa. Neulo sileää neuletta 45 krs.
• Kavenna kummassakin reunassa 1 silmukka joka toisella kerroksella 4 kertaa eli nyt kerroksia on yhteensä 53, ja jäljellä on 52 silmukkaa.
• Jaa silmukat 4 sukkapuikolle, 13 silmukkaa per puikko, ja jatka sitten sileää neuletta 10 kerrosta.
• Aloita kärkikavennukset:
  • Neulo ensimmäisellä kavennuskerroksella jokaisen puikon 6. Ja 7. silmukka yhteen. Työssä on nyt 48 silmukkaa. Neulo välikerros ilman kavennuksia.
  • Seuraava kavennuskerros: neulo 4 silmukkaa, 5. ja 6. silmukka yhteen, taas 4 silmukkaa ilman kavennuksia ja kaksi viimeistä puikolla olevaa silmukkaa yhteen. Neulo välikerros ilman kavennuksia.
  • Seuraava kavennuskerros: Neulo 3 silmukkaa, 4. Ja 5. silmukka yhteen. Neulo välikerros ilman kavennuksia.
  • Seuraava kavennuskerros: neulo 2 silmukkaa, 3. ja 4. silmukka yhteen, taas 3 silmukkaa ilman kavennuksia ja kaksi viimeistä puikolla olevaa silmukkaa yhteen. Neulo välikerros ilman kavennuksia.
    Seuraava kavennuskerros: Neulo 1 silmukka, 2. ja 3. silmukka yhteen. Neulo välikerros ilman kavennuksia.
  • Neulo 1. ja 2. silmukka yhteen sekä 3. ja 4. silmukka yhteen. Jokaisella puikolla on jäljellä vain 2 silmukkaa eli koko työssä yht. 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä näiden 8:n silmukan läpi.
• Päättele langat ja ompele kantapään sauma. Minä ompelin kantapääsauman T-kirjaimen muotoiseksi, mutta sen voi ommella kyllä ihan suoranakin. (Kts. työohjekuvat alla.)
• Ompele tossujen sisään muovipussi. (Riittää, kun kiinnität pussin sekä kantaan että tossun kärkeen muutamalla pistolla, kts. työohejkuvat alla.)
• Huovuta tossut 60-asteisessa pesussa pesukoneessa muutaman pyyhkeen kanssa. Pesun jälkeen venytä tossut sopivan kokoisiksi.
• Tossun pinnan saa pörhötettyä ihanan pehmeäksi karhealla harjalla harjaten. Itse käytin kissan harjaa.

Tässä vielä muutama kuva työvaiheista:

Kantapään ompelu.

Muovipussien kiinnitys tossuihin ennen pesua. Pussi estää tossua huopumasta umpeen.

Tossun mitat ennen ja jälkeen pesun. Ennen pesua pituus 32 cm, pesun jälkeen noin 22 cm.

Ihanan lämpöiset ja pehmeät niistä tuli, eikä purista jalkapöydästä!

 

Kietaisumekko

Kangas: Eurokankaan Tivoli kukka
Menekki: 1,6m (lehden ohjeen mukaan 1,9m)
Malli: Suuri käsityö 2/2014, malli numero 6.

Ihanan helppo ja nopea malli, joka on mukavan “huomaavainen” vatsan ja lantion seudulla. 😉

Lantiolle tulee kauniit laskokset, samoin olkapäille.

Kaulus nousee takaa hieman pystyyn; mekon alavara on tuettu neulospohjaisella tukikankaalla.

Mukava uusi työvaate, sopii vielä väreiltäänkin mainiosti joulun alla valmistuneen kolmiohuivin kanssa.
Olen miettinyt, että pitäisi kirjata ylös itse tekemiini vaatteisiin kuluneiden materiaalien hintoja, joten aloitan sen nyt. Tämän kankaan ostin jo syksyllä ja siinä oli edelleen hintalappu kiinni, joten helppo homma. Jos en laske lankoja ja tukikankaan suikaletta, jotka oli jo valmiina, tuli mekolle hintaa noin 22 €.

Pariin otteeseen olenkin jo maininnut työhuoneestani, joka vihdoin alkaa olla valmiina, tässä siitä pari kuvaa.

Seinät saa toistaiseksi olla valkoisena, pitää vähän fiilistellä, mihin väriin niiden kanssa lopulta päädyn. Nyt on ihanasti pöytätilaa, ok valaistus ja laatikot kaikelle mahdolliselle tarpeelliselle. Mikäli kuvassa olevat kaavat herättävät huomiota, niitten säilytyksestä kirjoittelin täällä.

 

Poppanaliinan kierrätystä

Vähän aikaa sitten Näppituntuman Amria kirjoitteli tehneensä vanhasta poppanaliinasta olkalaukun. Olin jo pitempään miettinyt, mitä tekisin omista kaapissa pyörivistä, parhaat päivänsä nähneistä liinoista. Ensimmäisestä syntyi pannumyssy sekä liina leipäkoriin.

Aluksi hahmottelin kanttinauhan avulla erilaisia raidoitusvaihtoehtoja myssylle. Halusin sijoittaa raidat niin, että molemmista puolista tulisi samanlaiset. Liinan molemmat päät onneksi olivat niin hyväkuntoiset, että sain ne käytettyä hyväksi tässä projektissa.

Siksakkasin myssynmuotoisen kuvion liinan molempiin päihin leikattavan kohdan molemmin puolin. Näin vältyin liinan purkautumiselta, eikä leikkaaminen ollut lainkaan sotkuista. En laittanut myssyyn minkäänlaista vuoria, sillä niin kulunut kuin liina keskeltä olikin, poppana oli tiivistä ja tukevaa päädyistä, joten eristää lämmön kyllä mainiosti ihan pelkiltäänkin.

Lopuksi ompelin myssynpuoliskot yhteen puuvillaisella kanttinauhalla. Liinasta yli jääneestä siististä palasta tein vielä leipäkoriin liinan. Nyt on nätti setti aamiaispöytään! 🙂

 

Kotkan lapaset

Lanka: Novitan 7 veljestä, väri 10 ja 7 veljestä raita, väri 857
Puikot: 3,5
Malli: Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia, malli nro 70, Kotka

Tästä samasta kirjasta tein jo yhden mallin viime talvena. Kotkan lapasia aloittelin tuossa viime kuussa sairastaessani, kun ei ollut lankakauppaan mahdollisuutta, vaan piti keksiä jotain kotona olevista langoista. Ohjeen mukaan mallin värit pitäisi olla punainen ja valkoinen, mutta niiden puuttuessa monisävyinen punainen ja luonnonvalkoinen ajoivat asian.

Mallissa ei ollut peukaloa piirretty lainkaan, joten tein sen säveltäen. Se tuli nyt puoli tähdenmittaa sivuun rivistöstä, ei lopulta ehkä kovin kivan näköisesti, mutta en viitsinyt enää purkaakaan kun ensimmäisen olin valmiiksi näpertänyt. Tuossa kirjassa olevassa mallissa on pitkä (n.7cm) resori, mutta tähän tein resoria vain muutaman kerroksen. Jotenkin tuntui, että kivempi, kun malli on kaksinkertaisella langalla kokonaan tehty.

Jostain syystä tämä malli ei nyt sytyttänyt lainkaan. Ehkä syynä oli se, että tämä oli tällainen jämälankaprojekti, tai sitten vaan harmitti, että työ ei ollut loppuun asti valmiiksi suunniteltu, vaan itse jouduin säätämään tuon peukalon kanssa. Noh, oli miten oli, valmista tuli ja tänään piristin sateesta ja synkkyydestä masentunutta mieltäni lankakaupassa. Seuraavaksi taidetaan huovutella! Niin ja kankaita.comista odottelen toimitusta; uusi ompeluhuoneeni on viimein järjestelty ja odottaa kovaa käyttöä!

Harmaa papukaija

Malli: Parrot-huivi, ilmainen ohje Lankamaailman sivuilla
Lanka: Hjertegarn Parrot (10% mohair, 90% akryyli), väri 6616. Menekki 85 g.
Puikot: koko 4,5 pyöröpuikot

Olkoonkin, että langassa on paljon akryylia, lanka tuntui silti mukavalta neuloa ja valmis huivi on ihanan lämmin. Tämä malli oli helppo ja mallikerta nopeasti ulkoa opittavissa. Täydellinen tv:n edessä neulottava työ siis!

Olen maannut koko alkuvuoden flunssan kourissa kotona, ainoana huvina tv:n katselu. Silloin, kun jaksoin istuvassa asennossa olla, koitin neuloa ja tämä työ valmistui siis niiden hetkien aikana.

Onneksi flunssa on nyt viimein antamassa periksi ja viikonloppuna pääsin jo varovasti nauttimaan upeasta talvisäästä! Ihan mahtavaa, että viimein saatiin lunta ja viikonloppuna myös aurinkoa.