Lepotyyny koiralle

Tyynyn mitat: 50*90*15 cm
Tarvikkeet kahdet vanhat farkut, kolme käytöstä poistettua tyynyä ja sisätyynyn päälle pätkä (n.110*60cm) tukevaa puuvillakangasta.

Sisätyynyn ompelin kahdesta suorakankaan muotoisesta palasta ja laitoin niiden väliin kapean kaistaleen.

Päällisen ompelin ensin farkun lahkeista ja kovimpaan käyttöön joutuvat kohdat vahvistin vielä farkkujen “yläosilla”.

Päällikankaassa on niin paljon paksuja saumoja, että halusin päästä mahdollisimman vähällä ompelulla. Tästä johtuen en tehnyt sivukaistaletta, kuten sisätyynyssä, vaan ompelin kulmiin taitteet ja liitin kappaleet toisiinsa sivujen puolestavälistä.

Nyt on onnellinen pieni käyttäjä. Suosikkileikki on herkkupalojen etsiminen tyynyn taskuista. 🙂

 

Poppanaliinan kierrätystä

Vähän aikaa sitten Näppituntuman Amria kirjoitteli tehneensä vanhasta poppanaliinasta olkalaukun. Olin jo pitempään miettinyt, mitä tekisin omista kaapissa pyörivistä, parhaat päivänsä nähneistä liinoista. Ensimmäisestä syntyi pannumyssy sekä liina leipäkoriin.

Aluksi hahmottelin kanttinauhan avulla erilaisia raidoitusvaihtoehtoja myssylle. Halusin sijoittaa raidat niin, että molemmista puolista tulisi samanlaiset. Liinan molemmat päät onneksi olivat niin hyväkuntoiset, että sain ne käytettyä hyväksi tässä projektissa.

Siksakkasin myssynmuotoisen kuvion liinan molempiin päihin leikattavan kohdan molemmin puolin. Näin vältyin liinan purkautumiselta, eikä leikkaaminen ollut lainkaan sotkuista. En laittanut myssyyn minkäänlaista vuoria, sillä niin kulunut kuin liina keskeltä olikin, poppana oli tiivistä ja tukevaa päädyistä, joten eristää lämmön kyllä mainiosti ihan pelkiltäänkin.

Lopuksi ompelin myssynpuoliskot yhteen puuvillaisella kanttinauhalla. Liinasta yli jääneestä siististä palasta tein vielä leipäkoriin liinan. Nyt on nätti setti aamiaispöytään! 🙂

 

Ruukkujen tuunausta

Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki muut jutut elämässä vie niin paljon aikaa ja energiaa, ettei käsitöille juurikaan jää aikaa. Jotain olen kotonakin kuitenkin tehnyt; parveke sai kevään kunniaksi kivat koristeruukut ja kauniita kasveja niihin. Nyt vaan toivotaan, että onnistun myös kasvattamaan jotain ruukkupuutarhassani!

Ostin alkukeväästä Ikeasta isoja saviruukkuja parvekkeelle.Isojen ruukkujen halkaisija on 39 cm, pienemmän ruukun 30 cm.

Alunperin oli tarkoitus päällystää ruukut mosaiikilla. Lopulta kuitenkin järki voitti; ruukut olivat jo alunperin melkoisen painavia ja jos siihen lisätään vielä mosaiikit laasteineen sekä laitetaan ruukku täyteen multaa, tulee ruukkujen siirtelystä “miesten hommaa”. Siispä päätin tuunata ruukkuja nätimmiksi jollain vähemmän painoa lisäävällä tavalla.

Päädyin maalaamaan ruukut valkoisella maalilla (Teknos Futura 20, vesiohenteinen) sekä liimaamaan niihin koristekiviä. Liimana silikoniliima, jolloin kivet pysyivät paikallaan kuivumisvaiheessa, eivätkä lähteneet valumaan ruukun pintaa pitkin.

Pienimpään ruukkuun tuli kivikkokasveja, joten niissä koristekivet ovat mullan pinnalla.

Isoihin ruukkuihin istutin sekä koriste- että hyötykasveja. Hyötykasveina on kesäkurpitsaa, saa nähdä onnistuuko kasvatus ruukussa, en ole aiemmin kokeillut. Muissa ruukuissa parvekkeellamme kasvaa tänäkin kesänä tomaattia, chiliä ja yrttejä. Ei muuta kun tervetuloa aurinko, täällä ollaan jo valmiina! 🙂

Heijastimet heilumaan!

Hyvää heijastinpäivää! 1.10 vietetään virallista heijastinpäivää. Illat ovat pimenneet ja on syytä muistaa laittaa heijastin killumaan ulkovaatteisiin.

Itseäni on monesti harmittanut heijastinten langat, jotka sotkeentuvat aina kaikkialle ja jäävät bussissa penkkeihin kiinni. Nyt askartelinkin itselleni pari koruheijastinta, joissa riipun pituus on sellainen, ettei heijastimen kiinnijäämisvahinkoja toivottavasti pääse tapahtumaan.

Heijastimessa on siis toisessa päässä vanha “ilmaisjakeluheijastin”, välissä pätkä koruvaijeria ja lasihelmiä ja toisessa päässä kiinnitysnipsu, joka ei vahingoita vaatetta, kuten hakaneula saattaa joskus tehdä. Heijastimen saa kiinni vaikka taskun vetoketjuun ja siitä helposti valoisan ajaksi taskuun jemmaan. Kunhan muistaa ottaa sen taas pimeässä esiin! Itse jalankulkijana ei ehkä pimeyttä varsinkaan valaistuilla kaupungin kaduilla huomaa, mutta autoilijan on vaikeaa huomata jalankulkijaa hämärissä ,jos heijastinta ei ole.

Hyvää heijastinpäivää siis kaikille, pysytäänhän näkyvillä! 🙂

Valokuvat korteiksi

 

Kyllästyttääkö tekstarionnittelut? Niin minuakin. Tärkeintähän toki on muistaminen, mutta synttärit on kuitenkin vain kerran vuodessa, joten silloin voi kyllä nähdä sen verran vaivaa, että muistaa läheistä ihan oikealla kortilla. Nykyään “oikeaa postia” saa enää vain jouluisin, joten koitan saada ainakin omalta osaltani muutettua tämän.

Harrastan jonkin verran valokuvausta, ja vuosien ajan kaikki kauniit kuvat ovat jääneet vain omiin (digitaalisiin) arkistoihin jemmaan. Nyt kävin teettämässä muutamia kuvia ja samalla reissulla marssin askartelukauppaan ostamaan kuviin sopivia kartonkeja. Parikymmentä kuvaa, läjä kartonkeja ja kuoria sekä joitakin tarroja ja tekstaustussi maksoivat karvan yli 20 euroa. Ei siis mikään ihan mahdoton sijoitus ja toivottavasti ilahduttavat läheisiä, kunhan nämä aikaansaannokset alkavat kulkeutua maailmalle.

Vielä vähän keskeneräisiä versioita… Sellaisen huomion tein, että taas kun intoa oli enemmän kuin järkeä, niin taas tulee ongelmia… eli kun liimapuikko olikin kuivunut eikä hommaa yksinkertaisesti VOINUT siirtää tuonnemmaksi, liimasin kortit Erikeeperillä. Suurin osa onnistui ihan hyvin, mutta jotkin kuivuivat painaumille. Pitää katsoa, mitä asialle on tehtävissä, vai jääkö kyseiset harjoittelukappaleiksi itselle…

Ainekset morsiusparin onnittelukorttiin.

Askartelu olikin paljon hauskempaa kuin muistinkaan! Melkein jo aloin miettiä, että tekisinkö poikkeuksen viime vuosina omaksumaani tapaan ja askartelisin ja lähettäisin jopa joulukortteja tänä vuonna… 😉

Paitapuseron helppo tuunaus ja tunnustus – vihdoin

Tähän paitamalliin sain idean Pinterestistä. Täältä löydät tuon ko. postauksen, jossa näet myös, miten paitapusero on leikattu. Itse en halunnut kuminauhaa hihansuihin, joten tein vähän kapeamman hihan ensimmäiseen puseroon.

Tein ensin sinisen paidan, jossa sattui purkaessa pikku vahinko… eli onnistuin tekemään miehustaan reiän purkaessani taskua irti paidasta. Tästä johtuen paidasta tuli lyhyempi, kuin olin ajatellut.

Toinen, alunperin ihan saman mallinen paita oli vaaleanpunainen. Väri ei itselleni sovi, mutta tein sen ystävälleni. Leikkasin siihen vähän lisää leveyttä hihansuuhun, jotta sain siihen hieman laskeutuvuutta. Tässä puserossa käytin koko miehustan pituuden, eli tästä tuli viitisentoista senttiä sinistä paitaa pitempi.

Taskua (varovasti!) irrottaessani löysin kuitenkin ikävän yllätyksen…

Kuten kuvassa näkyy, tuossa napinläven oikealla puolella on teollisuudessa käytettävä merkki taskun paikasta. Eli taas törmäsin reikään… tällä kertaa se oli kuitenkin hyvin pieni ja tehty niin, ettei se lähde purkautumaan. Ratkaisinkin sitten ongelman ompelemalla pienen rusetin peittämään reikää.

Aiemmat kauluspaidan muokkaukset voit käydä lukemassa täältä ja täältä.

 

Ilosofiaa kävi täällä

Käsityöblogeissa on tästä keväästä alkaen kiertänyt “tunnustus”, jossa listataan Ilosofiaa-blogin aloittama haaste, joka kuuluu näin:

Ilosofiaa was here tunnustuksen idea lähti siitä, kun törmään silloin tällöin blogeihin joissa tuntuu heti kotoisalta. Se voi olla blogin ulkoasu, ihanat käsityöt, kauniit kuvat tai se tunnelma tai ensivaikutelma jonka blogista saa, kun sinne ensimmäisen kerran astuu sisään. Ihan kun kotiin tulisi. Tuntuuko tutulta?
Tämä tunnustus lähtee siis kiertämään blogimaailmaa ja antamaan tunnustusta niille kaikille ihanille ja kotoisille blogeille. 

Ilosofiaa was here tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.

1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.
2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.
3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille.

Olin yllättynyt ja tositosi iloinen, kun minun blogini sai tämän tunnustuksen pari kuukautta sitten Hippusia-blogissa Johannalta. Bloginihan on kuitenkin vielä melkoisen uusi, joten olen aina yhtä iloisesti yllättynyt, kun saan palautetta blogista.Oma tunnustukseni siirto eteenpäin on jäänyt valitettavan pitkään mietintään, mutta tässä nyt oma listani:

1. Puuvillan kesyttäjä – ihanan monipuolinen blogi, kaikkea mahdollista neuletöistä betonin valamiseen ja mosaiikkiin!

2.Tuijan jutut – tämäkin monipuolinen blogi ja Tuijan profiilin perusteella hassun paljon itseni kaltainen bloggari. 🙂 Ihanaa inspiraatiota saa näistäkin sivuista!

3. Hetkiä Heimolasta – tämän blogin sivuilla jos missä tuntuu kodikkaalta!

Ihania, inspiroivia ja hyvää mieltä tuovia blogeja on vaikka kuinka paljon. Tässä nyt kolme suosikkiani, jotka mielestäni parhaiten vastaavat Ilosofian haasteen sisältöä.

Hellepaita vanhasta kauluspaidasta

Viime viikolla kirjoittelin ensimmäisen paidantuunauspostauksen. Siihen muokkaukseen ei tarvittu vanhan kauluspaidan lisäksi kuin kuminauhaa. Tähän paitaan kävin hakemassa myös paidan pituuden verran sopivan väristä pitsikaitaletta kuminauhan lisäksi.

Ajatuksenani oli tehdä valkoisesta kauluspaidasta hellepaita, jonka pääntie on niin iso, että olkapäät jäävät näkyviin. Ja edellisen paitatuunauksen tavoin myös hihat käytetään hyväksi nykyisillä paikoillaan, eli ommeltavaa on mahdollisimman vähän.

Uudessa käyttötarkoituksessa paita kiepautetaan toisin päin, eli entinen selkäkappale tulee etupuolelle ja etukapale kauniine pitsikaitaleineen jää taakse. Tässä paidassa oli etukappaleella tasku, jonka irrotin ennen paidan muokkausta.

Ensin hahmottelin lyijykynällä (HUOM! Älä missään nimessä käytä kuivamustekynää hahmottelussa, jos mustetta jää vaatteeseen, se voi levitä rumaksi isoksi läiskäksi ensimmäisessä pesussa!) leikattavat kohdat. Tavoitteena oli käyttää paidan pituus mahdollisimman tarkasti hyödyksi, eli leikkasin heti kauluksen ja selkäkaarrokkeen alta paidan poikki.

Sen jälkeen leikkasin pois nappilistan. Hihat jätin mahdollisimman pitkiksi, eli leikkasin ne poikki hihansuuhalkion yläpuolelta.

Ensiksi kiinnitin pitsikaitaleen nappilistan paikalle. Sitten mittasin kuminauhasta sopivanmittaisen pätkän pääntietä varten. (HUOM! Kannattaa ottaa tarpeeksi “kireä mitta”, koska ommeltaessa kuminauha jää löysemmälle kuin mitattaessa.)

Kuminauha kiinnitetään saumurilla nurjalle puolelle pääntietä. Saumuri (tai siksakki) kiinnityksen jälkeen käännetään kuminauha vielä kierros nurjalle (niin että kuminauha jää kokonaan piiloon) ja ommellaan päälle suora tikki.

Tämän jälkeen mittaa haluamasi helman- ja hihanpituudet, huolittele saumurilla, käännä huolittelu nurjalle ja ompele suora tikki päälle. Halutessasi tee sivusaumoihin halkiot. Etenkin pitkään paitaan ne antavat mukavasti liikkumatilaa.

 

 

Nyt sitten vaan niitä helteitä odottelemaan! 🙂

Kauluspaidan uusi elämä

Kesän alussa piti meidän kotona siivota taas vaatekaappeja. Miehelläni oli useampia kauluspaitoja, jotka siirtyivät kierrätyspinoon. Itse tietenkin olin haukkana paikalla ja ajattelin kokeilla muutamasta itselleni kesävaatteita.

Tässä ensimmäisenä käsittelyssä olevasta päätin tehdä viime kesänä ostamani paidan kaltaiset helpon hellevaatteen.

Siinä sekä etu- että takakappale ovat samanlaiset, eli ei ole muotolaskoksia, eikä myöskään hihasaumoja. Hihansuissa ja helmassa on kuminauha, pääntien kokoa säätelee paitakankakaasta ommeltu nauha. Olkapäät jäävät paljaiksi.

Helmanhan tässä voi jättää vaikka ilman kuminauhaa, jos on tarpeeksi pitkä helma käytettävissä. Mallia voi periaatteessa pitää ihan kummin päin tahansa, mutta itse taidan pitää noita nappeja mieluiten selän puolella.

Eli siis työohje lyhkäisyydessään:

1. Leikkaa kaulus pois, tee pääntiestä v-mallinen. Tee pääntieltä hihansuuhunpäin aukot, joita n. puoleenväliin saakka teet nauhakujan, loppu jää halkioksi.

2. Leikkaa hihat haluamaasi pituuteen. Ompele niihin kuminauhakuja.

3. Leikkaa helma haluamaasi pituuteen. Ompele kuminauhakuja.

4. Ompele paitakankaasta kiristysnauha pääntielle.

5. Pujota kuminauhat helmaan ja hihansuihin sekä nauha pääntielle.

Tässä vielä yksityiskohtia puserosta.