Neiti Luna Lapin

Keväällä jällen kerran tuskailin alati kasvavan tilkkupinon kanssa. Lähes jokaisesta tekemästäni vaattesta jäi silppua jota ei muka mitenkään raaskinut hävittää… Olin selaillut toinen toistaan upeampia tilkkutyömalleja, mutta tiedostin ettei niin pikkutarkan työn tekeminen sovi minulle. Sitten keksin, että voisin tehdä nukenvaatteita! Ainoa ongelma oli, ettei ole nukkea. Enkä viitsi ostaa nukenvaatteiden tekoa varten…

Yhtenä iltana Pinterestiä selatessani sitten törmäsin Neiti Luna Lapiniin, Sarah Peelin luomaan huikean suloiseen pupuhahmoon. Olin aivan myyty välittömästi ja kirja lähti Amazonin ostoskoriin jo samana iltana.

Kirjassa on kaavat paitsi tähän suloiseen hahmoon, myös useita vaatekaavoja sekä mm. nojatuolin kaavat.

Pupuneiti on käpälän pohjasta korvan kärkeen 49 cm. Materiaalina on napakkaa huopaa, vanua (hyvälaatuista, joka ei paakkuunnu) sekä korvissa ja käpälissä vanhaa rosaa polyesterisatiinia (ylijäämää vanhojentanssipuvusta).

Pupu istuu kohtuullisen tukevasti ja sen saa tuettua myös seisomaan. Kädet on liikuteltavat, joten pukeminen on helppoa. Nyt tällä kaunottarella on kaksi ensimmäistä mekkoa valmiina. Niistä ensimmäinen on rusettimekko, jonka kankaat ovat äidille tekemäni kesämekon ylijäämää.

Toinen mekko taas on oman kesämekkoni ylimääräisiä paloja, yhdestä morsiuspuvusta jäänyttä koristehelminauhaa sekä koristetyynyjen terettä.

Jo näiden ensimmäisten mekkojen jälkeen on kohtuullisen vahva tunne, että näihin ompeluksiin tulee vielä himo. Tosi pienistä paloista saa kauniita vaatteita ja pientä kekseliäisyyttä käyttämällä syntyy pieniä asusteita ja somisteita.
Kirjassa on myös poikapupun vaatteita, joten ehkä Luna saa lähiaikoina myös ystävän ❤

Torkkupeitto isoäidinneliöistä

Lanka: 7 veljestä värit 11 ja 44 sekä Novita Nalle väri 712. Vaalea sininen oli joku keränpohja, Novitan lankaa sekin, mutta en enää muista mihin tarkoitukseen aikanaan ostettu…
Koukku: 3,5

Tänä kesänä olen kärsinyt kovista selkäkivuista. Se on estänyt käsitöidenkin teon melkein kokonaan. Keksin kuitenkin jossain vaiheessa, että vaikka selällään on vähän hankalaa neuloa, voi virkaten tehdä jotain pientä… Siitä se idea sitten lähti! En ole juurikaan virkannut ennen, mutta onneksi ihania ohjevideoita on netti pullollaan. Isoäidin neliöitä opettelin tämän videon avustuksella. Tajusin onneksi jo heti alkujaan, että langan päät kannattaa tosiaan päätellä mahdollisuuksien mukaan jo neulonnan aikana, jolloin peiton viimeistelytyö helpottuu huomattavasti.

Tein peittoon 20 kpl sinisellä tehostevärillä olevia neliöitä, saman verran liloja ja 40 kpl harmaansävyisiä. Peiton mitat ovat tällä 8*10 ruutuisella peitolla noin 130*105 cm. Peitto on tarkoitettu leikki-ikäisen päiväunipeitoksi.

Kun palat oli koottu yhteen, tein vielä peiton ympäri valkoisella reunuksen samalla kuvioinnilla kuin neliöissäkin. Eri reunavaihtoehtojakin on monia, mutta muutamia kokeiltuani tämä tuntui miellyttävän omaa silmää eniten. 🙂