Eläimellistä menoa

Seepra7

Malli: Suuri Käsityö 9/2014
Materiaali: Seepra neulos (65% puuvilla, 35% polyesteri) Eurokankaasta, menekki tasan yksi metri

Olipas helppo ja nopea malli! Kerrankin sellainen malli, mihin EI tarvita kaksoisneulaa, vaan saa surautella saumurilla koko vaatteen valmiiksi asti. Itsellänihän ei tuota kaksoisneulamahdollisuutta omalla koneella ole, joten sitä tarvitsevat mallit vaativat aina käyntiä äidin koneella.

Tämä tuli siis hurauteltua valmiiksi eilen. Syksy lähestyy ja työvaatteita pitää vähitellen alkaa haalimaan… Tämä on on mukavan rento, kuitenkin paksuhkoa neulosta joten myös lämmin materiaali. Isona pintana sen verran levottoman näköinen, että muut vaatteet on syytä pitää yksivärisenä… 🙂

Seepra1

Kaavalla on siis etu ja takakappale (keskellä takana on sauma, jotta takakappale istuisi paremmin, ei siis taitteelta) sekä kädentienkaitaleet. Vaatteen reunus on leikattu ja ommeltu yhtenäiseksi suorista kaitaleista, jotka ennen kiinnitystä kannattaa vielä tarkistusmitata. Itse tein vaatteen kymmenisen senttiä lyhyempänä kuin kaavassa.

Seepra4

Koska tämä neulos on peräti 160 cm leveää, mallin sai yhdestä pituudesta.

Lempikäsityö-haaste

K%C3%A4ts%C3%A4+haastaa

Kätsän käsistä -blogista alkunsa saanut haaste haastaa kertomaan omasta suosikkikäsityöstä. Omalla kohdalla tätä ei tarvinnut kauaa miettiä; sehän on tietenkin oma hääpukuni!

Mieheni kosi aikoinaan uudenvuoden aattona ja päätimme pitää häät jo samana keväänä. Juhlavalmisteluihin ja puvun tekoon oli siis aikaa vain reilut neljä kuukautta. Olin toki jo aiemminkin miettinyt, millaisen puvun aikanaan haluaisin, mutta kun sen tekemisen aika koitti, vaikuttikin tehtävä hankalalta. Kävin jopa kaasojeni kanssa yhdessä hääpukuliikkeessä kokeilemassa muutamaa mallia, jotta sain vähän varmuutta ajatuksiini. Tässä kuvia ompeluhuoneestani:

IMG_0326 IMG_0329

Lopulta tuhosin erilaisissa protoversioissa paljon, PALJON lakanakangasta, ennenkuin eräänä iltana saumat ja laahukset asettuivat haluamiini suuntiin ja mittoihin.

IMG_0327 IMG_0328

Alunperin tarkoituksenani oli laittaa puvun yläosaan myös pitsi, mutta lopulta en raaskinutkaan peittää kauniisti hohtavaa silkkiä ja pitsi sai jäädä kauppaan. Pääntie jäi siis avarammaksi kuin oli tarkoitettu (pitsin piti tulla pääntieltä silkin yli ihoa vasten), mutta kun liivit kiinnitti pienillä neppareilla pukuun, ei liivitkään tunkeneet näkyviin ja avarasta pääntiestä tuli kauniin mallinen sekä edestä että takaa. Ompelin puvun vuoriin kujan vanteelle, sen lisäksi vuorin ja päällisen väliin tuli muutama kerros tylliä, jotta leveä helma laskeutuu kauniisti.

Hääpuku_kol

Materiaalina puvussa on Villisilkistä löydetty duchesse silkki, johon on pääntielle ja laahukseen ommeltu helmikoristeista pitsiä, joita varastoistani löytyi vanhan ompelutyön jäljiltä paloja. Selässä on helminapit joustavalla “silmu”napituksella peittämässä vetoketjua.

Hääpuku6

Puvun laahuksessa oli rannelenkki, josta sain sen napattua käteeni kirkon ovella, loppuillaksi laahus kiinnitettii nappiin takasaumaan.

Hääpuku2

Olipa muuten hankala koittaa löytää kuvia, joissa olisin hääpäivänä yksin ja puku kunnolla näkyvissä. Taisi unohtua ottaa kaikessa häähumussa… Ja jälkeenpäinhän on turha enää kuvitella pukuun mahtuvansa uusia kuvia varten! 😀 Pahoitteluni siis heikosta kuvien laadusta, idea varmaan kuitenkin tuli selville. 🙂

Vinkkinä muuten seuraava; jos tuntuu että silmunapitus on hankala napittaa, kannattaa ottaa avuksi pieni virkkuukoukku! Vedät vetoketjua vähän kerrallaan kiinni ja kiinnität lenkkejä sitä mukaa, hitaasti hyvä tulee…

Hääpuku_napit

Tämä ompelutyöni on siis varmasti pitkäaikaisin, haastavin — ja rakkain tekemäni työ. Puvusta tuli (ainakin suurinpiirtein) juuri sellainen kun halusin ja tunsin oloni hääpäivänä tosi kauniiksi. Pukua tehdessä sain purkaa sen ompeleihin häihin liittyvää jännitystä ja stressiä (molempia todellakin riitti!) Puku on edelleen tallella, tosin enää se ei mahdu päälle. Pitääkin varmaan ottaa seuraavaan hääpäivään mennessä haasteeksi pudottaa painoa sen verran, että voin jälleen vetää vetoketjunkin puvusta kiinni!

Oh Joy!

Mekko3

Materiaali: Eurokankaan “Joy”, 55% pellava 45% viskoosi sekä musta kangas 100% pellava oman varaston kätköistä.
Kankaan menekki: 1,3 m (värillinen) 1,0 m musta
Tämä EK:n kangas suorastaan hyppäsi silmille alkukesästä kangaspöydältä, joten pakkohan sitä oli ostaa! Ihanan värikäs ja kaunis kangas, sopii mainiosti tällaiseen leveähelmaiseen mekkoon, isot kuviot pääsevät hyvin esiin siinä.

SKL

Malli oli Suuri Käsityö -lehden numerosta 7/2014. Samasta lehdestä tein jo viime kesänä pari vaatetta; eläinkuosisen mekon  sekä puuvillamekon Paola Suhosen mallilla. Tämä mekko on malli nro 4. Lehden ohjeessa oli haettu meksikolaistyyliä vaatteeseen lisäämällä mm. koristenauhaa helmaan, mutta itse tein vähän pelkistetymmän version.

Mekko1 Mekko2

Tein mekon ilman vuoria. Sekä hiha että helmakaistale ovat kaksinkertaiset, jolloin kummankaan reunaan ei tule saumaa päällepäin näkyviin. Varsinkin helman kaksinkertaisuus on hauska; helmasta tuli siten tarpeeksi raskas, jotta se  laskeutuu kauniisti.

Mekko4

Nyt vielä kun tulisi niitä lämpimiä mekkokelejä tälle kesälle! 🙂

 

Create a free website or blog at WordPress.com.

Up ↑