Sain haasteen Näppituntuman Amrialta.
Haasteen tarkoituksena olisi ilahduttaa kanssabloggaajia. Haaste on alun perin lähtöisin Tipulassa-blogista ja säännöt ovat seuraavat:
Kaikenlaista itse tehtyä. Aiheina mm. ompelu, neulonta, mosaiikkityöt ja hopeakorut.
Sain haasteen Näppituntuman Amrialta.
Haasteen tarkoituksena olisi ilahduttaa kanssabloggaajia. Haaste on alun perin lähtöisin Tipulassa-blogista ja säännöt ovat seuraavat:
Kaava on Suuren Käsityölehden numerosta 9/2014, malli nro 1, Janina Fryn suunnittelema mekko. Mustasta tuli paljon “formaalimpi”, siisti työvaate tai ehkä jopa pikkumusta ei-niin-juhlavaan iltamenoon. Kirjavasta mekosta tuli taas ilmavan helman ansiosta kevyt ja kirjavan kuosin ansiosta helppo yhdistellä moniin väreihin.
Alunperin oli tarkoitus tehdä tästä ainoastaan musta versio. Kun sitten verkkokaupasta puseroon tilaamani kangas olikin aivan liian ohut (läpinäkyvä) ja toinen verkko-ostos taas collegetakkiin liian ohut, päädyin yhdistämään nämä kaksi virheostosta. Onneksi niistä sai yhdessä kursittua oikein kivannäköisen lopputuloksen! 🙂
Mustan mekon materiaali on mustaa collegea, tilattu Kangaskapinasta. Tosi napakkaa ja kivan tuntuista. Toisen mekon materiaalit on Kankaita.comista.
Kun yhdistää kahta kangasta kannattaa pitää pari juttua mielessä; aina, AINA pitää kutistaa kankaat ensin (tietenkin joka tapauksessa kankaat kannattaa kutistaa, mutta tässä tapauksessa se on erityisen tärkeää, sillä vaate on auttamatta pilalla, jos kankaat kutistuvat kovinkin eri mittoihin valmiissa vaatteessa). Tämän lisäksi päälle tulevaan kankaaseen kannattaa jättää vähän “väljyyttä”, jottei päälimmäinen kangas kiristä vaatteen ollessa päällä. Ihan muutama milli per vaatteen osa riittää.
Itse tein tässä niin, että huolittelin saumurilla kaikki yläosan kappaleet “kaksikerroksisiksi”, jolloin niitten kokoaminen vaatteeksi oli helpompaa, kun kerrokset eivät enää irtoilleet toisistaan. Hameosan ompelin päälli- ja alakerroksen erillisinä, jotta helma on mahdollisimman kevyt.
Tämä malli oli melko helppo toteuttaa, ainoan ongelman toi tuo vetoketju. Laitoin molempiin mekkoihin piilovetoketjun. Sehän on kaikkein huomaamattomin vetoketju kevyessä vaatteessa, mutta tuo aina pientä haastetta, jos sen joutuu kiinnittämään poikkisauman yli, kuten tässä. Mustassa mekossa piiloketju toimii mainiosti, mutta tuossa toisessa saatan vielä vaihtaa tavalliseen leninkiketjuun, tuo ohut päällikangas kun tuppaa menemään piiloketjunväliin…
Ohjeen löysin täältä.
Tein parikin eri versiota eripaksuisilla langoilla.
Beigessä pipossa lankana on Novitan Naava, väri 616. Puikot 3,5. Tässä pipossa on 120 silmukkaa, eli tuo ohjeen “naisten koko”. Langan menekki 110 grammaa, eli hieman yli kerä.
Keltaisessa lankana on Novitan Nalle, väri 246. Puikot 3,5. Koska lanka on huomattavasti beigessä pipossa käytettyä lankaa ohuempaa, on tässä 140 silmukkaa, eli ohjeen “miesten koko”. Langan menekki 65 grammaa, eli reilusti alle kerä.
Näillä lankavalinnoilla ja silmukkamäärillä tuli samankokoisilla sukkapuikoilla neulottaessa samankokoiset pipot, aikuisen miehen päähän sopiva. Ihan mukava lopputulos, vaikkei tuossa keltaisessa niin tasaista jälkeä tullutkaan. Malli on kuitenkin ihan superhelppo ja varsinkin paksulla langalla pipo oli hetkessä valmis.