Lämmin neulesetti; kauluri, lapaset ja säärystimet

Ohje tähän kauluriin löytyy täältä.

Lanka: Novita Isoveli, väri 067, menekki kaulurissa 250 g
Puikot: Nro 6 pyöröpuikot

Ystäväni kerran nimesi minut “setti-ihmiseksi”, kun silloisessa työssämme vaatekaupassa valitsin aina mieluita samasta kankaasta olevan ylä- ja alaosan. Sama setti-ihmisyys näyttää olevan nähtävillä myös neuloessa. Ihastuin Novitan sivuilla muhkeaan kauluriin ja koska itselläni ei ollut muuta sopivan väristä kaulurin kanssa puettavaksi, ostin lankoja sen verran reilusti, että sain tehtyä myös lapaset ja säärystimet.

Lapaset tein ihan perus lapasmallilla, tosin kämmenselkään tein palmikon. Puikot nro 4, langan menekki 85 g

Säärystimissä käytin lyhyitä pyöröpuikkoja nro 5,lankaa kului 240 g.
Säärystimissä on 56 s ja 2o-2n neuletta 50 cm.

 

Kirjeriipus

Nyt on ollut syksyn ajan niin monta rautaa tulessa, ettei ole juuri muille kädentaidoille ollut aikaa, kuin joinakin iltoina neuleille tv:n äärellä.

Koska uusia töitä ei ole valmistunut, esittelen vuosi sitten tekemäni korun, joka on kyllä tuolla korugalleriassa, muttei ole sen kummempaa esittelyä vielä saanut. Eli tämä on hopeasavesta tehty kaksiosainen riipus, jonka ohjeen löysin aiemmin esittelemästäni The sweet & men´s design book:sta.

Työssä on ensin kuvioitu litteäksi kaulittu savi kuviolaatalla, jossa on peilikuvana “kirje”. Tämän jälkeen savesta on leikattu sopivan muotoinen suorakulmio. Päällimmäisen osan olen tehnyt hopeasavipastalla kasvin lehden nurjalle puolelle. Leikkasin lehden sydämen muotoiseksi ennen pastan sivelyä.

Kun molemmat osat oli poltettu ja kiillotettu, ne patinoitiin ja porattiin reikä sopivaan kohtaan kiinnityslenkkiä varten. Sekä korussa olevan kiinnityslenkin että ketjun patinoin erikseen, sillä valmiit hopeaosat patinoituvat eri nopeudella (huomattavasti hitaammin) kuin hopeasavesta tehdyt osat.

Tämä koru on yksi ensimmäisistäni ja huomaan joka kerran sen esiin ottaessani aloittelijan virheet. Mm. kirjeosassa on uurteita, jotka johtuvat joko liian ohuen tai liian kuivan saven käsittelystä. Toisaalta, voihan ne tulkita myös rypyiksi kirjepaperissa…

Kaikesta huolimatta tästä riipuksesta on tullut yksi suosikeistani, pienet virheethän vaan lisäävät käsin tehdyn tuntua, eikö? 🙂