Vanhasta uutta – tai ainakin uudelleen käyttökelpoista

Hiihtolomalla kotipuolessa poiketessa äiti kaivoi kaapin perältä ihanat, pitkävartiset kirjoneulesukat. En ollut nähnyt niitä ikuisuuksiin, mutta tunnistin toki heti, että ne olivat myös minun käyttämäni. Alunperin sukat on neulonut mummuni ja ensimmäinen käyttökohde on ollut 70-luvun alussa suojata pienen jääkiekkoilijan koipia. Sen jälkeen periytyivät pikkusiskon käyttöön.

Ennen_korjausta

Kuten kuvista näkee, sukkia oli vuosien varrella parsittu monella eri tavalla; välillä taidolla, välillä pelkällä hyvällä yrityksellä. 🙂

Ennen_korjausta2Parsintayritelmät ovat minun joskus ala-asteikäisenä tekemiäni, nuo siistit ja oikeaoppiset äidin jälkiä.

ParsinnatParsinnat3

Nilkasta takaa oli jo kirjoneuleosuuskin päässyt hajoamaan, joten päätin purkaa sukat toiseksi alimpaan kuvioon saakka.
Purkaminen kannattaa tehdä niin, että pujottaa neulepuikot niihin silmukoihin, jotka haluaa jatkettaviksi, näin näin välttyy silmukoiden karkaamiselta ja hankalalta takaisin keräilyltä.

Purkaminen Purkaminen2

Sen jälkeen isoimmat ensin saksilla pois ja loput lankaa vetämällä purkaen.Purkaminen3

Purkaminen_4

Tästä on helppo lähteä tekemään jäljennöstä vanhasta sukasta. Itse tein yhden sukan kerrallaan, niin että toinen oli koko ajan mallina vieressä.

Puoliväli

Ensin muutaman sentin raita musta-harmaata kirjoneuletta, sitten kantapää ja jalkaterä. Käytin tietenkin mahdollisuuden hyväksi ja tein uudistaessa kärjestä vähän paremmin itselleni istuvan, eli hieman alkuperäistä kapeamman.

Valmista tuli ja hyvin istuu! 🙂 Kiitos mummulle alkuperäisistä sukista ja äidille sukkien vaalimisesta vuosikymmenten aikana. Nyt ne ovat taas käytössä.

Valmiit Valmiit2

Muita neuleaiheisia kirjoituksiani voit käydä lukemassa täällä.

Advertisements