Muutamia viikkoja sitten olin etsimässä ihan muuhun tarkoitukseen kangasta, kun törmäsin tähän ihanuuteen Materialsissa Yrjönkadulla. Kangas on villasekoite ja niin ihanan kirjava ja monivärinen, ettei sitä yksinkertaisesti voinut jättää kauppaan.
Tätä mekkoa ommellessa törmäsin ongelmaan, jota en ollut aiemmin villakankaan kanssa kokenut. Kyseinen kangas on nimittäin niin pitkänukkainen, että vetoketjun kanssa oli ongelmia. Ensin kuvittelin, että tavallinen mekkoketju toimisi, mutta totesin heti ensimmäisellä sulkuyrityksellä toiveen olevan turha. 
Teinkin sitten ohuesta satiininauhasta “hammassuojat” ketjulle ja ompelin ketjun vasta nauhan päälle. Nyt toimii hyvin, eikä tarvitse narskutella hampaita väliin jäävän kangasnukan kanssa.
Mekon malli on Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 6/2012. Jälkikäteen ajatellen ei ehkä kaikkein paras malli noin paksuun kankaaseen. Mallissa kääntyy leikkaus juuri lantion kohdalla poikittain sivukappaleilla, mikä on tietenkin omiaan korostamaan lantionseutua. Koitin varovasti painaa saumoja mahdollisimman litteiksi silitysraudalla, mutta ihan täysin huomaamattomiksi niitä ei valitettavasti saa.
Moniväriset kankaat on siinä mielessä ihania, että niitä pystyy helposti yhdistelemään moniin väreihin.
Lopuksi vielä vinkkinä, miten itse laitan kankaan hoito-ohjeen muistiin:
Otan kuvan kangaspakan päädyssä olevasta lapusta, jossa on kankaan tiedot. Vielä, kun huolehdin, että kangaspakka näkyy taustalla, säilyy kännykässä muistissa sekä kankaan tiedot että hoito-ohje.
Ei tullut kässämaikkaa 
Leave a Reply