Paljettien hohtoa itsenäisyyspäivään

Syksyllä 2011 sain jännittävän tilauksen; iltapuku itsenäisyyspäivän juhliin.
Tapasimme ensimmäisen kerran asiakkaan kanssa hänen kotonaan mittojen oton merkeissä ja samalla tapaamisella suunnistimme kangaskauppoja kiertelemään.
Asiakkaalla oli vahva mielikuva siitä millaisen puvun (ja etenkin minkä värisen) hän haluaa, joten kankaan valinnassa ei tullut vaikeuksia.

 IMG_0155IMG_0159

Ensimmäisen sovitusversion tein lakanakankaasta. Koska malli on hyvin yksinkertainen, ei sovitusmuutoksia juurikaan tullut, vaan pääsin käsiksi varsinaisiin kankaisiin, jotka jälleen olivat Villisilkistä. Puvun kangas on dupion silkkiä ja bolero tehtiin tyllipohjalle kirjaillusta paljettikankaasta.

IMG_0153

Boleron kankaassa oli voimakkaasti kuvioitu reunus, jota käytin hyväkseni valmistuksessa. Itse asiassa bolerokankaan menekki laskettiin tuon kuvioreunuksen mukaan, että saatiin näyttävä yksityiskohta vaatteeseen.

IMG_0162IMG_0157

Puvussa on edessä hieman (vähän reilun sentin) laskeutuva pääntien muoto, takana pieni laahus. Puku on yläosan saumoista tuettu rigilenenauhalla.

Kuvassa puku ei valitettavasti pääse täysin oikeuksiinsa, sillä asiakas oli huomattavasti pienempi kuin säädettävä sovitunukkeni pienimmillään. Siksi puvun vetoketju on kuvissa auki…

IMG_0160IMG_0162

Boleron hihoista tehtiin kankaan luonteeseen sopivasti epäsymmetriset. Hihat ovat 3/4-pituiset ja levenevät. Niskassa on vähän korotettu kaulus, joka oli upean näköinen yhdistettynä tummahiuksisen asiakkaan kauniiseen nutturakampaukseen.

IMG_0165IMG_0166

Tässä tilauksessa varsinaisen puvun tekeminen kävi hyvinkin nopeasti, mutta koska bolero on lähes kokonaan käsin ommeltu, siihen meni paljon aikaa. Käsin ompeluun jouduin turvautumaan siksi, että vaate on yhdestä kappaleesta tehty koska halusin päästää kankaan kuvion oikeuksiinsa ja halusin myös välttää sen riskin, että koneen neula jostain syystä onnistuu rikkomaan kankaan helmiä vahingoittaen kangasta.

Työ oli ihana, hauska ja mielenkiintoinen tehdä. Ja sitä tunnetta, kun jännättiin vastaanottoa tv:stä, sitä ei usein pääse tuntemaan. 🙂

Advertisements